Viisaattomuuksia

AAMUPAINO: 94,5 KG (-21,5KG)
SANONTA: "HUPS VAAN!"
------------------------------------------------------------
En tiedä miten aloittaa tai mistä kirjoittaa, tuntuu turhalta ja vaikealta.


Se on todennäköisesti harhaa, sillä blogi on kuitenkin jäsentänyt hieman asioita ja pitää niitä ruodussa. Tavailen siis jotain ajatuksia mitä mielessä on ollut, koska nyt tunteiden kirjo on ollut laaja, enkä jaksa keskittyä.

Vietin viikonlopun pääasiallisesti ystävieni seurassa ja Oulun kauniissa kaupungissa. Kuten arvata saattaa, helle oli ajanut ihmiset keskustoihin ja rannoille enemmän tai vähemmän alkoholisoitumaan. Itse en alkoholisoitunut, se on alkoholittomien oluiden ja muiden juomien etu. Sen sijaan seurasin ihmisiä ja heidän humalakäyttäytymistään välillä huvittuneena, välillä kauhistellen. En ole sen parempi kuin se joka oli humalassa, mutta mietin, että miksi ihminen haluaa tilaan, jossa hän saattaa: lyödä ystävään, sammua aurinkoon, puhua palturia toisesta, haastaa riitaa vaikka normaalisti on rauhallinen, tehdä ilkivaltaa ja niin edelleen. Harmi, että kieltolaki ei tule toimimaan eikä toiminut aikoinaan, mutta jotain rajaa hommiin olisi saatava.

Rajoitettujen asioiden piiriin haluaisin myös einekset, nuo ravintoarvoiltaan mitättömät, mutta itseään ruoaksi mainostavat tuotteet. Samalla voisimme kieltää myös virvoitusjuomat, niin light-juomat kuin yltiösokeriset "kokikset". Kun nämä kolme asiaa saataisiin pois markkinoilta ja ihmiset sinne keittiöihin, loppuisivat ne diabetekset ja kansantaudit. Edellä mainitut asiat ovat osasyy, miksi minustakin ylipainoinen tuli. On se myös oma valinta mitä suuhun panee, mutta jos markkinoilla ei ole mitä panna sinne, niin ei ole ongelmaakaan. Toki ratkaisu ei ole näin yksinkertainen, ei millään, mutta tiettyjä säädöksiä kaipaisin.

Olen syönyt ja juonut viikonloppuna kohtuudella, hiilareita silmällä pitäen, ellei lasketa sitä yhtä pitsaa minkä tilasin ravintolasta (voin kertoa, että maistui). Liikuntapuoli on ollut vähäistä vieläkin, ainoa kunnollinen suoritus on ollut tänään tekemäni hieman vajaa 10 kilometrin lyllerrys. Paino kuitenkin putoaa ja meno on hyvä, ensisijaiseen tavoitteeseen on vielä 4,5 kilogrammaa. Vyötärölläni on silti vielä aika runsaasti löllöä eli rasvaa, joten voi olla, että tuo yllä mainitsemani kilomäärä ei aivan piisaa sen poistamiseen. Aika tulee näyttämään mitä tapahtuu ja mitä ei.

Tänään mietin jo pilke silmäkulmassa, mitä seuraavaksi, kun olen saavuttanut rantakunnon. Ehkä lopetan tupakoinnin, ehkä rupean kasvissyöjäksi, ehkä menen kouluun, ehkä rupean painonnostajaksi... Ken tietää, Barbie ei.

Good Night folks,
Henri von Briggenrat