Kolmen kuukauden eroprosessi eturepusta kuvin

AAMUPAINO: 92,0 KG (-24KG)
LOCATION: KOTI
---------------------------------------
Kotini on linnani.

Paasin eilen pois tohtorin osastolta ja nyt allani on kotisohva aina elokuun alkuun. Edessa kasieni alla ystavani lainaama, koreasta tuotu lappari, joka ei tunne skandeja. Siksi ajattelin, etta virsi kaunis laulamatta eli vain parin virkkeen verran tekstia ja kuvan loppuun laitan.

Soin eilen mielialaani kekseja ja sipseja, olin heikko. Mutta koko juhannusviikko meni osastolla kaytannossa yksin, joten ajattelin palata takaisin hetkeksi entiseen. Mieliala kohosi kuitenkin tanaan aamupunnituksen ja 92 kilogramman elopainon myota, ja kun kuu alkaa olemaan lopussa, ajattelin laittaa vertauskuvan.

EDIT 18.9 - LISÄTÄÄN PÄIVITYSKUVA KUN TUNTUU OLEVAN LUETUIN MERKINTÄ

Vasemmalla syyskuussa otettu kuva ja oikealla 2010-2011 vuodenvaihteen tienoolla näppästy. Miten niin eron huomaa? :)

TERVEISIN,
MEITSI

PS. LIIKUNTAKIELTOA ONKIN SITTEN LOPPUKESA

Viisaattomuuksia

AAMUPAINO: 94,5 KG (-21,5KG)
SANONTA: "HUPS VAAN!"
------------------------------------------------------------
En tiedä miten aloittaa tai mistä kirjoittaa, tuntuu turhalta ja vaikealta.


Se on todennäköisesti harhaa, sillä blogi on kuitenkin jäsentänyt hieman asioita ja pitää niitä ruodussa. Tavailen siis jotain ajatuksia mitä mielessä on ollut, koska nyt tunteiden kirjo on ollut laaja, enkä jaksa keskittyä.

Vietin viikonlopun pääasiallisesti ystävieni seurassa ja Oulun kauniissa kaupungissa. Kuten arvata saattaa, helle oli ajanut ihmiset keskustoihin ja rannoille enemmän tai vähemmän alkoholisoitumaan. Itse en alkoholisoitunut, se on alkoholittomien oluiden ja muiden juomien etu. Sen sijaan seurasin ihmisiä ja heidän humalakäyttäytymistään välillä huvittuneena, välillä kauhistellen. En ole sen parempi kuin se joka oli humalassa, mutta mietin, että miksi ihminen haluaa tilaan, jossa hän saattaa: lyödä ystävään, sammua aurinkoon, puhua palturia toisesta, haastaa riitaa vaikka normaalisti on rauhallinen, tehdä ilkivaltaa ja niin edelleen. Harmi, että kieltolaki ei tule toimimaan eikä toiminut aikoinaan, mutta jotain rajaa hommiin olisi saatava.

Rajoitettujen asioiden piiriin haluaisin myös einekset, nuo ravintoarvoiltaan mitättömät, mutta itseään ruoaksi mainostavat tuotteet. Samalla voisimme kieltää myös virvoitusjuomat, niin light-juomat kuin yltiösokeriset "kokikset". Kun nämä kolme asiaa saataisiin pois markkinoilta ja ihmiset sinne keittiöihin, loppuisivat ne diabetekset ja kansantaudit. Edellä mainitut asiat ovat osasyy, miksi minustakin ylipainoinen tuli. On se myös oma valinta mitä suuhun panee, mutta jos markkinoilla ei ole mitä panna sinne, niin ei ole ongelmaakaan. Toki ratkaisu ei ole näin yksinkertainen, ei millään, mutta tiettyjä säädöksiä kaipaisin.

Olen syönyt ja juonut viikonloppuna kohtuudella, hiilareita silmällä pitäen, ellei lasketa sitä yhtä pitsaa minkä tilasin ravintolasta (voin kertoa, että maistui). Liikuntapuoli on ollut vähäistä vieläkin, ainoa kunnollinen suoritus on ollut tänään tekemäni hieman vajaa 10 kilometrin lyllerrys. Paino kuitenkin putoaa ja meno on hyvä, ensisijaiseen tavoitteeseen on vielä 4,5 kilogrammaa. Vyötärölläni on silti vielä aika runsaasti löllöä eli rasvaa, joten voi olla, että tuo yllä mainitsemani kilomäärä ei aivan piisaa sen poistamiseen. Aika tulee näyttämään mitä tapahtuu ja mitä ei.

Tänään mietin jo pilke silmäkulmassa, mitä seuraavaksi, kun olen saavuttanut rantakunnon. Ehkä lopetan tupakoinnin, ehkä rupean kasvissyöjäksi, ehkä menen kouluun, ehkä rupean painonnostajaksi... Ken tietää, Barbie ei.

Good Night folks,
Henri von Briggenrat

Avatut kahleet, kadotetut kilot

AAMUPAINO: UNKNOWN
ILTAPAINO: 95,6 KG (-20,4KG)
TULEVAISUUS: ENEMMÄN USKALLUSTA, ENEMMÄN TAVOTTEITA
----------------------------------------------------------------
Ulkona on helvetti irti, lämpöasteet ovat kivunneet jo siedettävyyden rajan yli. Ainakin näin tapasi olla aiemmin, nyt homma ei lähde hikoilun ja epämiellyttävyyden kannalta aivan lapasesta, olenhan laihtunut 20 kilogrammaa.

Istun tuolissani, tapailen mielessäni kuluneita vuorokausia, kulunutta ensimäistä kesälomapätkää. Meno on ollut varsin mukava, hektinen ja lämmin. Eilen saavutin maagisen rajan ja ajattelinkin vielä aiemmin, että hiljaa hyvä tulee, mutta kyllä näinkin nopealla tahdilla priimaa saa! En pistä vastaan, vaikka olisinkin jo elokuussa rantakunnossa, en voi valittaa.

Olen syönyt viimeisten päivien aikana epäsäännöllisesti ja varsin niukasti. Olen käynyt pari kertaa ulkona syömässä ja näitä kertoja lukuunottamatta lautaselle ei ole ollut pistää vihanneksia. Tänään sain kuitenkin hankittua vihreätä, punaista ja keltaista eli jääkaapin sisältö antaa edellytykset tehdä muutoksen oikeaan rehujen suhteen.

Minusta tuntuu hyvälle, nautin olostani, koska muutos on jo niin selvä. Oikeankokoisia vaatteita minulla sen sijaan ei enää ole, eilen tuntui kuin olisin kietonut itseni lakanaan laittaessani vanhan paidan päälle. Ensi viikolla työnantajani tarjoaa minulle kuukausittaisen tukipaketin ja siitä ajattelin laittaa kuvainnollisesti vaatekaappiin osan. Toivon vain, etten enää näistä mitoista kutistu juurikaan senttimetreissä, en haluaisi montaa eri kertaa ostaa pienempää kokoa.

Olen ollut pari viime päivää hukassa kotoota. Ensi viikolla tukipaketin lisäksi edessä on myös Provinssirock ja Seinäjoki, joten lisää hektisyyttä tiedossa. Odotan kuitenkin festareille pääsyä kivan innostuneena, seikkaluja edessä! Nyt otan puolestani lunkisti ja katson mitä seikkailuja Dr. Housella on tarjota.

Lukemisiin,
Henri

I hate you McDonald's

AAMUPAINO: 96,9 KG (-19,1kg)
VIDEO: http://www.youtube.com/watch?v=DThOW5Zxmv8 tuleviin helteisiin ja lepposiin hetkiin!
-------------------------------------------------------------
Hidastuen paino laskee tai sitten en seuraa ajanjuoksua tarkasti.

Viikonloppu meni hyötyliikuntaa jumpatessa ja muutamassa kuppilassa istuskellessa. Kävimme lauantaina muuttamassa serkkutyttöni elämän paikasta A paikkaan B. Se siirtyi kohtuu vaivatta, lukuunottamatta pyykkikonetta, sohvaa, pöytää... Onneksi kerroksia ei jäänyt kuin kaksi taakse ja uudessa ei tarvinutkaan nousta portaita ollenkaan.

Kyseisenä lauantaina taisin mättää kaupan pitsapalasia yhden tai muutaman, kuka näitä laskee? Minä lasken ja  hetkeksi tuli melkein huono omatunto, mutta eihän mokomat palaset edes näy puntarilla. Tehtiinpä syönnin lomassa myös terassin laajennus kyseiseen uuteen asuntoon ja tuli juotua siinä päivän hiilariannos Nikolain muodossa. Tosin hiilareita tuli kyseisenä päivänä myös baarikierrokseltakin yhteensä 20 grammaa. On mahdotonta käydä neljässä eri baarissa, ajatellen, ettei joisi muuta kuin kahvia ja teetä, joten alkoholiton olut on ehkä paras vaihtoehto.

Eilinen ja tämä päivä on mennyt tasaisemmin hiilareiden kanssa, eikä mitään em. kaltaisia pompsuja ole tullut. Tänään pyöräytin munarullaa, jonka sisältö koostui vanhoista ystävistäni vihanneksista, kebabista ja kanasta. Eilinen taisi mennä satsumoilla ja munakkaalla, munaa siellä munaa täällä, mites toi kolesteroli? Noh, sen voisi käydä mittauttamassa, kunhan aikaiseksi saa, puhua siitä kyllä jaksan. Tässä hetkessä on tärkeätä taas päästä liikkeelle, oikeasta liikuntatuokiosta onkin jo vierähtänyt jokunen päivä, joten tänään taidan suunnata joko lenkille tai frisbeegolfin pariin.

Lisäänpä loppuun vielä kuvan munarullasta, suosittelen sen tekoa kaikille ja täytteet ovat vapaavalintaisia tieten!

Kivvaa kesän alkua höppänät,

Henriikka

Keksin maistoin sunnuntaina, mangojäätelöä ruokalusikan jos toisen

AAMUPAINO: 97,4 KG
MOTTO: "Älä ota elämää liian vakavasti - et selviä siitä kuitenkaan hengissä."
-----------------------------------------------------------------
Juustoinen riistakeitto valmiina, 16 tunnin päiväunet takana, kesäloman ensimmäinen päivä ja elopaino uusilla kilolukemilla. Voisiko olla kivemmin?

Tietenkin voisi, mutta tyytyväinen olen tähänkin. Lukukausi on taas opiskelijoilla ohi ja se tietää työntekijöille lomaa, itse olin sen verran väsynyt jo eilen, etten enää jaksanut kevätjuhliin. Kotiin saavuttuani keitin hyvät sumpit ja löin pään tyynyyn viiden tienoilla päivällä. Yöllä tapahtui, join nimittäin äärettömän hyvää tequilaa ja totesin "kappas, nyt se raitis kausi loppui!" Herätessäni yhdeksän kieppeillä aamulla olin hienoisessa paniikissa, olinko tosiaan juonut eilisillan aikana jotain? Pikakelauksella tulin tulokseen, että se oli ollut painajaista. Joten yli kymmenen kuukauden raittius jatkuu edelleen!

Takki on tyhjänä ja mattikin melkein kukkarossa asustelee. Koska sanonta kuuluu "köyhä ja kipiä", niin  uusi terveydellinen epäkohtakin on syntynyt. Olen ensimmäisessä postauksessa maininnut vaivasta, joka minua vaivasi ja rajoitti pitkän aikaa. Tämä vaiva hellitti 2-3 viikkoa sitten, mutta nyt on uusi tilalla. Uusi on vastaavanlainen, mutta vielä käsittelemätön tapaus lääkärin osalta. Jos ja kun sitä täytyy mennä näyttämään lekurille, se todennäköisesti saa puukkoa ja silloin loppuu tämän herran liikunnat. Olen yrittänyt nauttia vielä kuluneista hetkistä ja käynyt lähinnä pelaamassa frisbeegolfia, sen verran hyvin siihen olen hurahtanut.

Pyrin olemaan tänään heti aamusta tehokkaana ja rupesin rivakasti kotihommiin. Pyykkasin, imuroin, järjestin ja kuten mainitsin, tein juustoista riistakeittoa tai näin minä sen nimesin. Ainekset kuitenkin moiseen soppaan oli: 70g poron kylmäsavurouhetta, 240g hirvikäristystä, itämaisia wok-vihanneksia, 4dl kermaa, 1L vettä, 200g koskenlaskijaa, 1 sipuli ja mausteita. En ole mikään mestarikokki ja lähinnä sävelsin kyseisen sopan olemassa olevista raaka-aineista. Tärkeintä olikin, että pysytään ruokavaliossa ja kerman määrä on riittävä!

Viime päiviin on mahtunut taas niin monta tunteiden sekä tapahtumien kirjoa, että harmittaa ihan, kun en ole kirjannut niitä ylös. Kun joku loi käsitteen 'kiire', se ei tiennyt mitä se tekisi ihmisille. Mutta nyt aion ottaa lunkisti seuraavat 7 päivää, enkä kanna huolta huomisesta. Hidasta sinäkin tahtia!

HENPPA